Viime torstaina tehtiin pieni keittiötreeni:

Sivulletuloja vain vihjeillä ilman käskyä, ennakoi ja yrittää. Nyt huomasin että jos namit vasemmassa kädessä tulee kyllä sujuvasti sivulle, mutta jos namit oikeassa kädessä yrittää tulla sivulle oikealle puolelle. Fiksua   Eli nyt täytyy tehdä ilman namia kädessä, pelkästään kädellä ohjaamalla. Todella nopeasti kyllä jäi tuohonkin kiinni, Lillillä ei selvästi ole kovin hyvä kyky yleistää. Asiat tehdään just niinku on tehty ennenkin, eikä vaan melkein

 

Edelleen maahanmenoa ja seisomista, helppoja toistoja. Myös vähän paikallaoloa.

Pienenä lisämausteena otettiin metallinouto, tämä vaatii selvästi työtä. Lilli ei muutenkaan ymmärrä miksi mitään esineitä pitäisi tuoda mulle, kun niiden omiminen ja hautominen on paljon hauskempaa. Metallia ei sitten edes viitsinyt ottaa suuhunsa, tarjosi vaan että jos mä tätä tassulla läppäsen.. Kokemuksella kuitenkin väitän että tuolla asenteella koiralle on jopa helpompi tehdä hieno nouto, eipähän käy liian rakkaaksi se kapula

 

Treenin jälkeen lähdettiin vähän fleksissä ulos leikkimään. Löydettin kohtuu tuoreita jäniksen jälkiäkin, joten hienosti pääsin korostamaan omaa loistavuuttani kun niitä Lillille ”tarjoilin”. Leikittiin myös ihkauudella pallolla kun löydettiin pieni peltopläntti mikä oli kokonaan sula. Oikeen mukavasti kuunteli ja leikki KUNNES... No siitä ei hirveesti enempää, Lilli näki toisen koiran, jostain syystä hinkui itsensä ihan tiloihin, ja muutaman sadan metrin kotimatka kestikin sitten parikymmentä minuuttia... Vaikka Lilli kuuntelee mun mielestä yllättävänkin hienosti ollakseen rotunsa edustaja ja kohtalaisen kouluttamaton, on sillä kyllä mahtava taito sulkeutua omaan maailmansa täysin ulkopuolisten ärsykkeiden (lue: taluttaja) tavoittamattomiin.

 

No siitäkin selvittiin, ja hyvä kuitenkin tietää että tuokin riski on sitten kisoissa olemassa.

 

Sunnuntaina mentiin sitten ekaa kertaa Lillin kanssa kahdestaan hallille.

Ja kyllä mä olin ylpeä  

Ehkä ylpein olin siitä että se ihan ilman tappeluja suostui nukkumaan seinässä kiinni kun itse huitelin muualla. Eli ainakin kunnolla rauhoittuminen käy helposti.

Itse treenissä tein taas sivulle tuloja ilman käskyä, vähän kontaktia, maahanmenoja ja seisomaan jäämisiä. Nämä menivät kuten ennenkin eli kivasti. Tosi kivaa oli se, että Lilli oli koko treenin vapaana melkein kuin huomaamattaan, ja vain kerran yritti lähteä toista koiraa katsomaan. Siinäkin tilanteessa vielä kohtuu maltillinen voimasana sai kääntymään.

 

Tässähän tätä. Oikeastaan koko ajan vaan ODOTAN että lumet lähtis ja pääsis ulos treenaamaan.